Ruotsalaiset ekonomistit ja virkamiehet ovat kritisoineet Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin globaalien tullien korottamista 15 prosenttiin korkeimman oikeuden mitätöimän aiemman tullin jälkeen viitaten politiikan vakavuuden puutteeseen ja taloudelliseen epävarmuuteen viejille. Hallitus aikoo auttaa yrityksiä puhelinpalvelulla ja edistää uusia kauppasopimuksia.
Kuten kattavuudessamme Yhdysvaltain korkeimman oikeuden 20. helmikuuta 2026 antamasta päätöksestä, joka mitätöi presidentti Trumpin aiemmat tuontitullit International Emergency Economic Powers Actin (IEEPA) nojalla, Trump reagoi nopeasti asettamalla 10 prosentin globaalit tullit Trade Act of 1974:n section 122 nojalla ja nostamalla ne maksimiin 15 prosenttiin 21. helmikuuta Truth Socialin kautta. Uudet toimet astuvat voimaan 23. helmikuuta ja kestävät 150 päivää kongressin mahdollisen pidentämisen odotuksessa, vaikka soveltamis- ja päällekkäisyyksiä aiempiin tulleihin koskevat yksityiskohdat ovat epäselviä. Swedbankin pääekonomisti Mattias Persson sanoi TT-uutistoimistolle: «Se luo aivan uudenlaisen epävarmuuden; emme tiedä, mitkä tullit pätevät ja kestävätkö ne koko vuoden?» Per Åsberg, pääekonomisti Kansallisessa kauppahallinnossa (Kommerskollegium), näkee uudet tullit korvaavan vanhat mutta varoittaa: «Kuten tavallista, epävarmuutta on, kunnes kaikki viralliset asiakirjat ovat saapuneet ja näemme, mitä todella peritään.» Hän kuvaili sitä epätoivoiseksi vetona, joka siirtyy aiemmista perusteluista kuten lääkeimportista ja teollisuuden kasvusta. Apu- ja ulkomaankauppaministeri Benjamin Dousa (Keskustaoikeistolainen puolue) totesi: «Tämä ei ole vakava tapa harjoittaa kauppapolitiikkaa. Hallitus ohjaa ruotsalaisia yrityksiä kaikkien eri ilmoitusten läpi tullipuhelinpalvelullamme. Samalla on selvää, että meidän täytyy vähentää taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista. Tämä onnistuu parhaiten löytämällä uusia markkinoita ruotsalaisille yrityksille. Siksi työskentelemme päivin öin uusien vapaakauppasopimusten solmimiseksi suurten osien Etelä-Amerikan, Intian ja Australian kanssa.» Kommerskollegium raportoi ruotsalaisen Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin laskeneen, mutta toteaa, että päätaakka kohdistuu Yhdysvaltain kuluttajiin ja tuojille. Ratkaisemattomia kysymyksiä on noin 1,5 biljoonan SEK:n aiemmin kerättyjen tullien palautuksista.
