Elisabeth Thand Ringqvist valittiin keskustan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi torstai-iltapäivänä Karlstadissa. Hän ilmaisi halunsa yhteistyöhön sekä Magdalena Anderssonin että Ulf Kristerssonin kanssa, mutta sulkee tiukasti pois yhteydet Ruotsin demokraatteihin. Ihanteellisessa skenaariossa hän haaveilee allianssihallituksesta.
Torstai-iltapäivänä Karlstadissa Elisabeth Thand Ringqvist, 53, valittiin keskustan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi seisahtuneiden aplodien keskellä puolueen jäseniltä. Hänen asennuspuheensa muuttui tunteelliseksi; hän ei voinut katsoa entistä pomoaan Maud Olofssonia, joka itki ilosta yleisössä, ja Thand Ringqvist itse joutui nielaisemaan kovaa pitääkseen kyyneleet kurissa. Edelliset johtajat kuten Anna-Karin Hatt ja Olofsson istuivat eturivissä.
Thand Ringqvist on puolueen veteraani Jämtlandin juurilla ja paikka eduskunnassa Tukholmasta. Hän toimi Maud Olofssonin poliittisena neuvonantajana, oli Företagarna-yhtiön toimitusjohtajana ja johti Centerstudenter-järjestöä. Puolue toivoo, että hänen johtajakautensa edistää ilmastokysymyksiä, kasvua ja optimismia tulevaisuuteen.
Hallituksen muodostamisessa hän välttää tarkan kokoonpanon määrittelyä mutta korostaa asia- tai teemapohjaista politiikkaa lohkopoliittisen sijaan. Keskusta hylkää jyrkästi yhteistyön Ruotsin demokraattien ja Jimmie Åkessonin kanssa. Hän on avoin neuvotteluille Magdalena Anderssonin sosialidemokraattien kanssa viitaten menneisiin yhteistyöhön, joka puhdisti talouden, vahvisti hyvinvointia ja laski veroja. Ulf Kristerssonin kokoomukselle he kuitenkin täytyy lopettaa riippuvuus SD:stä: «Jos keskusta ja kokoomus aikovat taas yhteistyöhön, Ulf Kristerssonin täytyy luopua riippuvuudestaan Ruotsin demokraatteihin.»
Vapaassa toive-skenaariossa hän viittaa M-, KD-, L- ja C-puolueiden allianssihallitukseen Fredrik Reinfeldtin aikana: «Jos saisin toivoa vapaasti, se olisi tietysti allianssihallitus. Yhteistyö sujui silloin hyvin.» Hän uskoo, että tällainen hallitus voi toteutua uudelleen jonain päivänä. Ensiksi hän haluaa tavata Anderssonin ja Kristerssonin todellisessa maailmassa keskustellakseen työpaikoista ja päästöistä.