Ruotsista ja Etelä-Afrikasta olevat tutkijat ovat löytäneet myrkkyjäämiä 60 000 vuotta vanhoista nuolenkärjistä eteläisessä Afrikassa. Tämä on vanhin tunnettu myrkytettyjen nuolien käyttö tähän mennessä. Myrky on peräisin kasvista gifbol, joka tunnetaan ruotsiksi nimellä giftlök.
Etelä-Afrikan ja Ruotsin tutkijoiden yhteistyössä on tunnistettu myrkkyjäämiä kvartsinuolenkärjissä, jotka on löydetty eteläisestä Afrikasta. Nämä jäämät ovat 60 000 vuotta vanhoja ja ylittävät aiemman ennätyksen 35 000 vuodelta myrkytettyjen nuolien käytössä. Myrky periytyy eteläafrikkalaisesta kasvista gifbol (ruotsiksi giftlök), jota varhaiset ihmiset käyttivät nuoliensa myrkyttämiseen. Löytö korostaa varhaisten ihmisten kehittynyttä ajattelukykyä. «Se on pitkän ja tiiviin yhteistyön tulos Etelä-Afrikan ja Ruotsin tutkijoiden välillä. Maailman vanhimman nuolimyrkyn 공동 tunnistaminen on ollut suuri ponnistus ja äärimmäisen rohkaisevaa jatkotutkimukselle,» sanoo Tukholman yliopiston professori Sven Isaksson lehdistötiedotteessa. «Nuolimyrkyn käyttö edellyttää suunnittelua, kärsivällisyyttä ja syy-seuraussuhteiden ymmärrystä. Se on selvä merkki varhaisten ihmisten kehittyneestä ajattelusta,» lisää Linné-yliopiston professori Anders Högberg. Tutkimus on julkaistu lehdessä Science Advances, ja se korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä arkeologiassa.
