Suomen hallitus haluaa poistaa ydinasekiellon

Suomen hallitus esittää nykyisen ydinaseiden kiellon poistamista Suomen alueella mahdollisimman pian vahvistaakseen maan turvallisuutta Naton jäsenenä. Puolustusministeri Antti Häkkänen korostaa, että muutos koskee vain sotilaallista puolustusta eikä sisällä suunnitelmia ydinaseiden sijoittamisesta maahan. Ruotsissa kysely osoittaa, että enemmistö eduskuntapuolueista kannattaa osallistumista Euroopan ydinpelotteeseen.

Suomen hallitus on esittänyt muutettavaksi nykyistä lainsäädäntöä, joka kieltää ydinaseiden kuljetuksen ja varastoinnin Suomen alueella. Lehdistötiedotteen mukaan uuden lainsäädännön tulisi tulla voimaan 'mahdollisimman pian'. Puolustusministeri Antti Häkkänen selitti lehdistötilaisuudessa, että 'Suomen on maksimoidettava turvallisuutensa' ja että nykyinen lainsäädäntö 'ei vastaa niitä tarpeita, joita Suomessa on Naton jäsenenä', raportoi Ruotsin Yle. ̈n Häkkänen täsmensi, että esitys sallii ydinaseet vain yhteydessä Suomen sotilaalliseen puolustukseen. 'Muissa tapauksissa kuin näissä ydinaseiden tuonti, kauttakulku ja hallussapito Suomessa pysyvät kiellettyinä', hän sanoi. Hallitus ei pyri saamaan ydinaseita sijoitetuksi maahan. ̈n Taustalla on Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tuore lausunto, jossa hän avasi mahdollisuuden ranskalaisen ydinaseen väliaikaiseen sijoittamiseen ja tarjosi Ruotsille sekä muille Euroopan liittolaisille osallistumista ydinharjoituksiin. Ruotsissa hallitus ja oppositioapuolue Socialdemokraterna ovat erimielisiä ydinasia koskevan dialogin aloittamisesta Ranskan kanssa. ̈n SVT:n kyselyn mukaan viisi kahdeksasta eduskuntapuolueesta haluaa Ruotsin osallistuvan Euroopan ydinpelotteeseen, mukaan lukien Moderaterna, Sverigedemokraterna, Kristdemokraterna, Liberalerna ja Centerpartiet. Puolueista puolet on avoinna ydinaseiden sijoittamiselle Ruotsiin sotatilassa. Socialdemokraterna vastustaa lisää ydinaseita ja on huolissaan ydinsulkemissopimuksen heikentymisestä, toteaa ulkopolitiikan vastuuhenkilö Morgan Johansson: 'Meidän tulisi pysyä Naton nykyisessä rakenteessa.' Miljöpartiet ja Vänsterpartiet haluavat lainsäädännön, joka kieltää ydinaseet sekä rauhan- että sotatilassa. ̈n Ruotsi allekirjoitti ydinsulkemissopimuksen vuonna 1968, mutta Yhdysvaltojen sitoutumisen Euroopan turvallisuuteen kasvanut epävarmuus on herättänyt henkiin keskustelut Euroopan ydinvoimakapasiteetista.”,

Liittyvät artikkelit

French President Emmanuel Macron announces advanced nuclear deterrence initiative at Île Longue naval base, with 'L'Invincible' submarine in the background.
AI:n luoma kuva

Emmanuel Macron announces 'advanced nuclear deterrence' for eight European countries

Raportoinut AI AI:n luoma kuva

On March 2, 2026, French President Emmanuel Macron spoke at the Île Longue naval base near Brest, unveiling 'advanced deterrence' to associate eight European countries with France's nuclear strategy amid Russian threats and US NATO commitment doubts. He ordered an increase in nuclear warheads—currently estimated at 290—funded via a military programming law update adding 36 billion euros, while naming the next nuclear submarine 'L'Invincible'. This initiative preserves French sovereignty without sharing weapons or firing decisions.

Tanskan hallitus on hyväksynyt Ranskan kutsun ydinaselannallistamiseen yhteistyöhön, kun taas Ruotsi liittyy syvempään dialogiin. Presidentti Emmanuel Macron ilmoitti Ranskan ydinasearsenaalin laajentamisesta ja kutsui useita eurooppalaisia maita harjoituksiin. Yhteistyö nähdään Naton täydentävänä ilman muutoksia Tanskan politiikkaan ydinkieltoa tanskalaiselle maaperälle.

Raportoinut AI

Dagens Nyheterin keskusteluartikkelissa tohtoriopiskelija July Decarpentrie Ruotsin puolustusvoimien yliopistosta kyseenalaistaa, pitäisikö Ruotsin investoida omiin ydinaseisiin. Hän myöntää sotilaalliset strategiset edut mutta väittää, että haitat ylittävät ne.

Neljä kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa kirjoittaa DN Debatt -palstalla, että Ruotsin hallitus vähättelee kansainvälistä oikeutta sivuuttamalla Yhdysvaltojen ja Israelin Iraniin tekemien iskujen laillisuuden ”seminaarikysymyksenä”. He viittaavat pääministeri Ulf Kristerssonin ja varapääministeri Ebba Buschin lausuntoihin. Asiantuntijat varoittavat Ruotsin perinteisen ulkopolitiikan suunnanmuutoksesta.

Raportoinut AI

Today marks the fifth anniversary of the Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons coming into force, a legally binding agreement aimed at the total elimination of these weapons of mass destruction. Despite boycotts from nuclear powers like the United States, the treaty advances global disarmament efforts. Cuba, an early ratifier, underscores its dedication to a nuclear-free world.

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä

Käytämme evästeitä analyysiä varten parantaaksemme sivustoamme. Lue tietosuojakäytäntömme tietosuojakäytäntö lisätietoja varten.
Hylkää