Nato käynnistää operaation Arctic Sentry lisätäkseen sitoutumistaan Arktiselle alueelle. Puolustusministeri Pål Jonson (M) toteaa, että Ruotsi on valmis tarjoamaan kykynsä. Operaatio keskittyy aluksi olemassa olevien harjoitusten ja valvonnan koordinoimiseen alueella.
Nato on päättänyt vahvistaa läsnäoloaan Arktisella alueella uuden operaation Arctic Sentry kautta, joka julistettiin hiljattain. Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan se ei aluksi tarkoita sotavoimien välitöntä lisäystä, vaan jäsenmaiden alueella jo suorittamien sotaharjoitusten koordinoimista. Esimerkkejä ovat Norjan Cold Response, johon osallistuu useita Nato-maita, ja Tanskan Arctic Endurance Grönlannissa. n nRutte selittää: «Tuo kaikki, mitä teemme, yhtenäisen Naton komennon alle.» Tämä koordinointi pyrkii parantamaan Naton iskukykyä ja tietämystä Arktiksesta. Puolustusministeri Pål Jonson korostaa, että operaatio antaa liitolle paremman yhteisen tilannekuvan alueesta. Ruotsi, yksi seitsemästä arktisesta Nato-maasta, johtaa jo edistyneitä joukkoja Pohjois-Suomessa ja suorittaa ilmapartioita Islannista. n nJonson toteaa: «Meillä on kykyjä, joilla voimme osallistua,» mutta ei täsmennä, mitä osallistumisia Ruotsi suunnittelee, sillä Nato tekee edelleen työtä tarpeiden määrittämiseksi. Aloitteen taustalla on sulava jää, joka avaa uusia merireittejä ja taloudellisia mahdollisuuksia. Rutte huomauttaa, että Venäjä on uudelleenaktivoinut monia sotilaallisia infrastruktuurihankkeita Arktiksella, kun taas Kiina on aktiivinen tutkimusaluksillaan. «Kun nuo maat lisäävät läsnäoloaan, on luonnollista, että Natolla on syvempi rooli,» hän sanoo. n nOperaatio muistuttaa olemassa olevia aloitteita kuten Baltic Sentry Itämerellä ja Eastern Sentry Itä-Euroopan rajalla Venäjään. Naton kasvanut sitoutuminen voidaan nähdä myös signaalina Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on arvostellut Tanskaa siitä, ettei se ota Grönlannin puolustusta vakavasti ja uhannut aiemmin ottaa saaren haltuunsa.
