Aftonbladetin tutkimus paljastaa, että ainakin 38 prosenttia miehistä, jotka tappoivat kumppaninsa vuosina 2000–2024, oli alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena rikoksen aikaan. Tuomitun murhaajan Magnuksen tapaus havainnollistaa väkivaltaisia naisia kohtaan ja päihdeongelmien välistä vahvaa yhteyttä. Asiantuntijat korostavat paremman kuntoutuksen tarvetta recidivismin riskin vähentämiseksi.
Vuosikymmenten ajan tuomittu murhaaja Magnus on terrorisoinut naisia, usein alkoholin vaikutuksen alaisena. 29-vuotiaana hänet tuomittiin ex-tyttöystävänsä Emman surmaamisesta, ja sen jälkeen hänet on tuomittu tai ilmoitettu muista naisiin kohdistuneista väkivaltatapauksista. Todistajien lausuntojen ja asiakirjojen mukaan Magnuksella on ollut haitallinen alkoholinkäyttö teini-iästä lähtien, ja sitä pidetään merkittävänä riskitekijänä hänen väkivaltaisissa rikoksissaan. Huolimatta tästä hän juo edelleen todistajien Aftonbladetin hankkien lausuntojen mukaan.
Aftonbladetin tarkastelu tapauksista, joissa miehet tappoivat naisia vuosina 2000–2024, osoittaa että ainakin 38 prosenttia oli alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena teon hetkellä. Monilla näistä miehistä oli pitkäaikaisia, dokumentoituja päihdeongelmia. Riippuvuustutkija Fred Nyberg, Uppsalan yliopiston professori, selittää: «Alkoholi voi vahvistaa väkivaltaisuutta ja holtitonta käyttäytymistä.» Hän korostaa läheisväkivallan ja riippuvuuden välistä vahvaa yhteyttä ja varoittaa, että yhteiskunta keskittyy liian vähän kuntoutukseen stigmatisoinnin pelon vuoksi.
Tutkimukset osoittavat, että monilla väkivaltaisilla rikollisilla on psykiatrisia diagnooseja yhdistettynä päihdeongelmiin. Magnuksella on borderline-diagnoosi, jossa on mielialan vaihtelua ja hylätyksi tulemisen pelkoa. Nyberg lisää: «Huumeet voivat laukaista aggressiivista käyttäytymistä, mutta usein kyse on komorbiditeetista – päihdeongelmat yhdistettynä mielenterveysongelmiin.» Raittius parantaa impulssikontrollia ja vähentää väkivaltaa, hän toteaa.
Ellinor Hallebro, erikoisasiantuntija Ruotsin vankila- ja koejakeluvirastossa, korostaa että päihdeongelmia tulee aina tutkia läheisväkivallan tapauksissa. Tuomituista, joilla on keski- tai korkea recidivismin riski, 68 prosenttia tarvitsee alkoholiongelmiin interventioita. «Se voi vaikuttaa itsehillintään, strategioihin vaikeiden tunteiden käsittelyyn ja sitä voidaan käyttää tekosyynä,» hän sanoo. Vankila- ja koejakeluvirasto tekee yhteistyötä terveydenhuollon ja kuntien kanssa, mutta ei voi pakottaa raittiuteen. Nyberg vaatii parempaa valmistautumista vankilaelämän ulkopuolelle, mukaan lukien merkityksellistä työtä, riippuvuuden ja rikollisuuden kierteen katkaisemiseksi.