Hallitus haluaa tehdä syyttäjille pakolliseksi hakea karkotusta ulkomaalaisille, jotka syyllistyvät sakkoja ankarampiin rangaistuksiin johtaviin rikoksiin. Ehdotus on kohdannut kritiikkiä oppositiolta ja Syyttäjälaitokselta, mutta maahanmuuttoministeri Johan Forssell puolustaa sitä välttämättömänä rikosten uhrien suojelemiseksi.
Hallituksen ehdotus velvoittaa syyttäjät vaatimaan karkotusta kaikissa tapauksissa, joissa rangaistus on sakkoa ankarampi. Sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan 1. syyskuuta, ja parlamentin äänestys on suunniteltu pidettäväksi 15. kesäkuuta. Maahanmuuttoministeri Johan Forssell (M) sanoo, että nykyinen järjestelmä pettää rikosten uhrit.
– On skandaali, etteivät aiemmat hallitukset ole tehneet asialle mitään, mutta nyt me teemme, hän sanoo.
Useat tapaukset ovat herättäneet huomiota, mukaan lukien kahden palestiinalaisveljeksen raiskaustuomiot. Vanhin veli karkotetaan eliniäksi, kun taas nuorempi saa jäädä, koska syyttäjä ei vaatinut karkotusta. Syyttäjälaitos vastustaa ehdotusta ja väittää, että se luo tyhjiä karkotusuhkauksia tapauksissa, joissa karkotus ei voi toteutua.
– Meidän asettamisemme asemaan, jossa vain siirrämme karkotuskysymystä eteenpäin, on poikkeama siitä roolista, joka meillä oikeusvaltiossa tulisi olla, sanoo johtava syyttäjä Lennart Guné.
Keskustapuolue ja muut lausunnonantajat haluavat säilyttää syyttäjien harkintavallan karkotusvaatimusten suhteen. Expressenin vuoden 2024 tuomioita koskevan selvityksen mukaan syyttäjät jättivät hakematta karkotusta noin 30 prosentissa raiskaustapauksista, joissa tekijä oli ulkomaalainen.
