Iranin mielenosoitukset – jotka syttyivät talousvaivoista joulukuun lopulla 2025 – raivoavat yhä lähes täydellisen internetin katkon alla, ja nyt raportit puhuvat sadoista kuolleista. Ruotsalais-iranilaiset ilmaisivat ahdistustaan kadotetun yhteyden perheeseen ja vaativat maailmanlaajuista tukea. Brutaliteettiin huolimatta monet näkevät toivoa vallanvaihdosta.
Mielenosoitukset alkoivat kauppiaiden keskuudessa vastustaessaan kohonneita kustannuksia ja ovat laajentuneet laajamittaiseksi kritiikiksi ylin johtaja Ali Khameneita kohtaan, ja ne jatkuvat väkivaltaisen tukahduttamisen keskellä. Turvallisuusjoukot ovat käyttäneet tulisia ammuksia, BBC:n raportoiden yli 200 kuollutta ja muiden lähteiden satoja – luvut ovat nousseet alkuperäisistä noin 60:stä. Iranin torstain internet- ja puhelinkatkos on jättänyt diasporayhteisöt paniikkiin. Ruotsissa Sanna Khadem, 48, Kalmarista, ei ole kuullut sisaruksistaan keskiviikon jälkeen. «Tunnen oloni niin pahaksi. Olen huolissani... He ampuvat metrin päästä. Se on niin brutaalia,» hän sanoo. Toivoa pitää yllä epätoivon keskellä. Khadem korostaa maanpaosta olevaa oppositiohahmoa Reza Pahlavia, joka kehottaa jatkamaan mielenosoituksia, ja siteeraa siskoaan: «Ihmiset ovat väsyneitä, talouskriisi. Heillä ei ole mitään hävittävää.» Rana Soleimani, 51, Tukholmasta kutsuu tilannetta «uskomattoman tuskalliseksi», huolissaan äidistään matkalla mielenosoitukseen ja tuomitsee nousevia teloituksia. Gaby Hosseini, 62, Helsingborgista on menettänyt yhteyden tyttäreensä ja lapsenlapsiinsa kahdeksi viikoksi: «Saavun kurkun tukkoon.» Mitra Najafi, 63, jakaa kauhistuttavia mielenosoitusvideoita ja vaatii länsimaiden toimia, kuten suurlähetystöjen tarjoamaa internet-yhteyttä. Väkilakot ovat puhkeaneet Tukholmassa, Málmössä ja Helsingborgissa vaatimalla kansainvälistä tukea ja Iranin vapautta. «Viimein 47 vuoden diktaattorin jälkeen,» huudahti Farahnaz Anami Tukholmassa.
