Lundin yliopiston tutkijat ovat kartoittaneet lähes koko lihansyöjäbanaanikärpäsen perimän museonäytteen avulla. Drosophila enhydrobia -lajia ei ole nähty luonnossa vuoden 1981 jälkeen.
Kärpäsen toukat elävät nopeasti virtaavissa afrikkalaisissa vesissä ja syövät muita hyönteisiä. Upottamalla vanhan näytteen liuokseen tutkijat pystyivät eristämään DNA:ta tuhoamatta itse näytettä.
He ovat siten saaneet käyttöönsä noin 96 prosenttia perimästä. Tämä mahdollistaa sellaisten geneettisten muutosten tunnistamisen, joita tapahtui kärpäsen siirtyessä hedelmien syömisestä petoeläimeksi.
Tutkimusta johtanut Lundin yliopiston biologian tutkija Marcus Stensmyr kuvailee menetelmää aikakoneeksi. Sitä voidaan käyttää tutkimaan, miten maatalous, myrkyt ja saasteet ovat vaikuttaneet eläinten perimään ajan myötä.
Tutkijat tarkastelevat nyt samalla tekniikalla myös perhosten ja muiden hyönteisten historiallisia näytteitä.