Ruotsin inflaatio voi nousta 1–2 prosenttiyksikköä tänä vuonna Lähi-idän sodan seurauksena, sanoo professori emeritus Lars Calmfors. Hän viittaa energian hinnan nousuun sen jälkeen, kun Iran sulki Hormuzinsalmen. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus puolestaan lieventää vaikutusta.
Kansainvälisen talouden professori emeritus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (IFN) tutkija Lars Calmfors varoittaa, että inflaatio voi nousta tänä vuonna 1–2 prosenttiyksikköä Israelin, Yhdysvaltojen ja Iranin välisen sodan vuoksi. Ruotsin keskuspankin tavoite on 2 prosentin vuotuinen inflaatio mitattuna KPIF-indeksillä, joka oli helmikuussa 1,7 prosenttia. ”En olisi yllättynyt, jos tämän vuoden inflaatio osoittautuisi 1–2 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin aiemmin on ajateltu”, Calmfors sanoo. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 1. huhtikuuta alkaen hillitsee inflaatiota. ”Vaikka sitä ei poistettaisi, tämän vuoden KPIF-inflaation ei välttämättä tarvitse ylittää 2–3 prosenttia”, hän lisää. Toimenpidettä pidetään oikea-aikaisena polttoaineiden, energian ja lannoitteiden hintojen nousun keskellä. Iran sulki 2. maaliskuuta Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee 20 prosenttia maailman öljystä ja kaasusta, mikä nostaa energian hintoja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi lauantaiyönä 48 tunnin sisällä tapahtuvilla iskuilla Iranin voimalaitoksiin, ellei salmea avata. Iran vastasi uhkaamalla Yhdysvaltojen infrastruktuuria, mukaan lukien energia- ja suolanpoistolaitoksia, Bloombergin tietojen mukaan. Sota on kestänyt neljä viikkoa eikä loppua näy, sanoo SEB:n pääekonomisti Robert Bergqvist, mikä painaa osakemarkkinoita kohti stagflaatiota. IG-analyytikko Tony Sycamore varoittaa pörssien ”mustasta maanantaista”.
