Valtiovarainminister kritisoi oppositionin varjobudjetteja
Valtiovarainminister Elisabeth Svantesson on hylännyt oppositionin varjobudjetit hajallaan oleviksi ja hallitsemattomiksi. Neljä oppositionpuoluetta – Sosialidemokraatit, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Keskusta – ovat esitelleet vaihtoehtonsa hallituksen vuoden 2026 budjetille. Opposition sisällä ilmenee selkeitä eroja erityisesti etuuksien ja verojen suhteen.
- lokakuuta 2025 Ruotsin opposition puolueet esittelivät varjobudjettinsa vastauksena hallituksen ja Ruotsidemokraattien vuoden 2026 ehdotuksiin. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kommentoi niitä nopeasti lehdistötilaisuudessa kutsuen niitä 'sekasorroksi' ja 'vasemmistokokeiluksi', jos Tidö-puolueet häviävät vaalit. 'Se vie Ruotsin väärään suuntaan,' hän sanoi ja totesi ehdotusten olevan 'erittäin hajallaan'. Hän kritisoi erityisesti Sosialidemokraattien ideaa poistaa vähennys ensimmäisestä sairauslomapäivästä, jonka hän arvioi maksavan kymmeniä miljardeja kruunuja, ja varoitti sen rasittavan ahkeria ihmisiä kuten sairaanhoitajia ja bussikuskeja.
Kaikki opposition puolueet haluavat investoida enemmän ilmastopolitiikkaan, terveydenhuoltoon, kouluihin, infrastruktuuriin ja kehitysapuun kuin hallitus. Sosialidemokraatit (S), Vasemmistoliitto (V) ja Vihreät (VI) ehdottavat yhdessä lapsilisien korotuksia ja työttömyysturvan vahvistamista. S haluaa myös 'peruslattian' hyvinvoinnille indeksin mukaisilla valtion tuilla kunnille ja hyväksyy osittain kymmenennen työveronalennuksen jopa 66 750 kruunuun kuukaudessa, rahoitettuna pankkiverolla, joka tuottaa 12 miljardia kruunua vuosittain. V ehdottaa 400 kruunua enemmän lapsilisää ja 10 miljardia terveydenhuoltoon, rahoitettuna korkeammilla verolla yli 50 000 kruunun tuloille, pankkiverolla, poistetulla kotipalveluvähennyksellä ja korkeammalla ISK-verolla. VI tavoittelee päästöjen vähentämistä yli 15 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä – kymmenen kertaa enemmän kuin hallitus – korkeammalla hiiliverolla bensiiniin ja dieseliin (yli 4 miljardia kruunua vuonna 2026), lapsilisä 350 kruunulla ylös ja asumistuen lisäyksellä, rahoitettuna lentoverolla ja pienennetyllä työveronalennuksella.
Keskusta (K) erottuu porvarillisella profiililla 17,7 miljardin kruunun investoinneilla, mukaan lukien 10 miljardia työnantajamaksujen poistamiseksi nuorille, matalapalkkaisille, pitkäaikaistyöttömille ja enintään kymmenen työntekijän yrityksille. K haluaa säästää työttömyysturvassa, vähentää lapsilisää toisesta lapsesta ja hylätä esikoulumaksujen alentamisen. He tukevat täysin työveronalennusta ja haluavat vielä matalampia veroja vastustaen pankkiveroa. 'Emme ole veronkorotuspuolue,' sanoi K:n johtaja Anna-Karin Hatt. S:n talouspoliittinen tiedottaja Mikael Damberg vähätteli eroja: 'Koko opposition keskuudessa on melko suuri konsensus' hallituksen epäonnistumisista kasvussa ja hyvinvoinnissa.
SVT-kommentaattori Mats Knutson toteaa, että K eroaa eniten muista opposition puolueista.