Melkein kaikki Dalarnaissa tehtävä vesistöjen kalkitus, jonka tarkoitus on suojella herkkiä lajeja, voisi päättyä Ruotsin meri- ja vesihallinnon (HaV) ehdotuksen myötä. Dalarnan lääninhallitus kritisoi suunnitelmaa jyrkästi varoittaen, että lajit voivat kadota pysyvästi. Uusi arviointimenetelmä vähentäisi happamoituneiden vesistöjen osuuden 43 prosentista yhteen prosenttiin.
Ruotsin meri- ja vesihallinnon (HaV) lausuntokierroksen asiakirja ehdottaa uusia kriteerejä vesistöjen happamoitumisen arvioinnille, mikä vaikuttaisi dramaattisesti Dalarnan kalkitukseen. Tällä hetkellä 43 prosenttia Dalarnan vesistöistä luokitellaan happamoituneiksi, mutta uuden menetelmän mukaan vain yksi prosentti täyttäisi kriteerit. Tämä perustuu malliin, joka erottaa luonnollisen happamuuden paremmin happamasateiden vaikutuksista, toteaa SLU-tutkija Jens Fölster. Dalarnan lääninhallitus on voimakkaasti kriittinen. „Se voisi johtaa siihen, että lajit katoavat ja häviävät ikuisesti“, sanoo yksikönjohtaja Ann-Louise Haglund. Kalkitusta tehdään 85 kohteella Dalarnaissa noin 10 miljoonalla SEK vuodessa, mikä on osa valtakunnallista yhteissummaa 165 miljoonaa SEK. Ehdotus leikkaisi valtakunnallisen budjetin noin kolmannekseen. Muita eniten vaikutettuja läänit ovat Blekinge, Kalmar, Skåne ja Kronoberg. Herkille lajeille, kuten raakulle, voidaan myöntää poikkeuksia, mutta Fölster varoittaa pitkäaikaisesta riippuvuudesta kalkituksesta. „Voi olla parempi hoitaa populaatioita muissa vesissä“, hän sanoo. HaV päättää ehdotuksista vuonna 2026.
