Luleån hallinto-oikeus on pysäyttänyt kaikki suunnitellut vuoden 2026 susien sallitun metsästyksen viidessä läänissä. Päätös tehtiin, koska lääninhallitukset eivät pystyneet osoittamaan, että metsästys ei vaaranna susien suotuisaa suojelustasoa. Reaktiot ovat jakautuneita: ympäristöjärjestöt juhlivat ja metsästäjät sekä maanviljelijät ilmaisivat turhautumistaan.
Luleån hallinto-oikeus määräsi 15. joulukuuta 2025 pysäyttämään suunnitellun sallitun susimetsästyksen, joka oli tarkoitus aloittaa 2. tammikuuta 2026 Dalarna-, Södermanland-, Västmanland-, Västra Götaland- ja Örebro-läänien alueella. Oikeus totesi, että lääninhallitukset eivät riittävästi perustelleet, miksi metsästys ei estäisi suotuisan suojelustason ylläpitämistä susipopulaatiossa EU:n luontodirektiivin mukaisesti.
Svenska Jägareförbundetin pääsihteeri Anders Lindström kuvaili päätöstä «ihmeelliseksi». «Se on melko huvittava päätösprosessi, jossa hallituksen päätös kaadetaan todisteiden puutteen vuoksi», hän sanoi. Liitto aikoo valittaa ja yrittää toteuttaa metsästyksen silti. Liiton Västmanlandin metsästyskonsultti Lars Björk kutsui reaktioita «odotetuiksi mutta surullisiksi» ja varoitti metsästäjien turhautumisen lisäävän laittoman metsästyksen riskiä.
Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys, joka valitti metsästuspäätöksestä, toivotti päätöstä tervetulleeksi. Puheenjohtaja Beatrice Rindevall kutsui sitä «erittäin tärkeäksi päätökseksi» ja mahdolliseksi «käännekohdaksi» susille Ruotsissa. «Metsästuspäätökset olivat poliittisesti ohjattuja, niiltä puuttui tieteellinen pohja ja ne rikkoivat lakia», hän sanoi. WWF:n susiasiantuntija Benny Gäfvert sanoi lopputuloksen olleen odotettavissa, erityisesti EU-komission kritiikin jälkeen hallituksen 170 susen vähimmäisraja-arvosta tieteettömänä. Hän korosti vaihtoehtoisten toimenpiteiden tarvetta, kuten petoaitoja ja korvauksia vahingoista konfliktien vähentämiseksi.
Ruotsin maanviljelijöiden liitto pitää päätöstä «erittäin ongelmallisena» karjankasvattajille. Varapuheenjohtaja Mikaela Johnsson varoitti, että riista-vauriot uhkaavat elintarviketuotantoa, ellei politiikka tarjoa kestäviä ratkaisuja. Oikeus huomioi EU-komission kritiikin 170 susen viitearvosta.