Maanantaina alkava hylkeenmetsästys sallii tänä vuonna yhteensä 1 750 harmaahylkeen, kirjohylkeen ja norpan ampumisen Itämerellä, mikä on enemmän kuin viime vuonna. Ruotsin luonnonsuojeluliitto vastustaa laajennettuja kiintiöitä ja argumentoi, etteivät hylkeet ole syypäitä kalakantojen heikentymiseen.
Itämeren hylkeenmetsästys alkaa maanantaina aiempaa suuremmilla kiintiöillä: sallittuna on 1 350 harmaahyljettä, 200 kirjohyljettä ja 200 norppaa. Sydsvenskanin raportin mukaan määrät ylittävät viime vuoden luvut. Maaseutuministeri Peter Kullgrenin (KD) tavoitteena on puolittaa hyljekanta "niin pian kuin mahdollista", ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto kuvailee päätöksiä "tasapainoisiksi" kalastusvälineiden, saaliiden ja kalakantojen suojelemiseksi.
Ruotsin luonnonsuojeluliitto kiistää tämän ja katsoo Itämeren historiallisesti heikkojen kalakantojen johtuvan liikakalastuksesta, rehevöitymisestä ja ympäristömyrkyistä. "Historiallisesti meillä on ollut nykyistä paljon suurempia hyljekantoja, ja silloin meillä oli myös runsaasti silakkaa ja kilohailia. Hylkeet eivät ole ongelma", sanoo organisaation meri-, vesi- ja vesiviljelymaisemien yksikönpäällikkö Ida Carlén.
Carlén myöntää, että hylkeet voivat vaikuttaa paikallisesti kalastukseen matalissa lahdissa, mutta esittää, että metsästyksen tulisi olla kohdennetumpaa ja vähäisempää. Hän varoittaa, että metsästystä tapahtuu usein kauempana saaristossa, mikä saattaa ajaa hylkeitä lähemmäs rannikkoa ja kärjistää kalastajien ja hylkeiden välisiä konflikteja. Järjestön mukaan ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että metsästys vahvistaisi kalakantoja, kun taas tutkimukset viittaavat pitkäaikaisiin riskeihin hyljekannoille.
Liitto korostaa myös hylkeenmetsästyksen haasteita, joita aiheuttavat tyypillisesti epävakaat veneet ja liikkuvat maalit. "Harmaahylkeet uppoavat nopeasti ammuttuna, ja vain pieni osa saadaan talteen, joten on epäselvää, ovatko ne kuolleita vai haavoittuneita", Carlén sanoo.
