Dagens Nyheterin selvitys paljastaa, että hallitus on leikannut rahoitusta lääninhallituksille, mikä on johtanut kaksinkolmannekseen ilmastosopeutumistehtävistä vuodesta 2023 lähtien. Oppositio kritisoi ilmastro- ja ympäristöministeriä Romina Pourmokhtaria (L), joka syyttää hallitusten prioriteetteja. Leikkaukset tapahtuvat ääri-ilman tapahtumien keskellä Västernorrlandissa.
Hallitus on vuodesta toiseen vähentänyt ilmastotyön rahoitusta astuessaan valtaan, mukaan lukien ilmastosopeutumisen osuudet lääninhallituksille. DN:n selvityksen mukaan hallitukset ovat menettäneet kaksinkolmannekseen ennaltaehkäisevään ilmastotyöhön omistetuista tehtävistä vuodesta 2023 lähtien. Tämä on herättänyt kovaa kritiikkiä oppositioita, jotka syyttävät ilmastoministeriä vastuunkarkailusta.
Åsa Westlund (S) ilmaisee näräästään: «Olen hyvin järkyttynyt siitä, että ministeri teeskentelee olevansa yllättynyt vaikutuksista.» Västernorrlandin lääninhallituksen virkamiehet ovat yhtä kriittisiä. Yksikönjohtaja Viveka Sjödin toteaa: «Rahat eivät riitä pitkäaikaiseen työhön.»
Ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtari (L) puolustaa tilannetta kritisoimalla hallituksia vääristä prioriteeteista. «Olen kriittinen,» hän sanoo ja lisää: «Tehtävät tulee suorittaa, ja rahoitusta on myös korvamerkittynä.» Ministeri ilmoittaa tarkastelevansa tilannetta nyt ja korostaa, että ilmastotyö on korkea prioriteetti.
Taustalla ovat syksyn rankkasateet Västernorrlandissa, joissa joillain alueilla satoi yli 100 millimetriä vettä päivässä. Nämä myrskyt aiheuttivat suuria vaurioita teille, kaksi junanraiteiden laukaisua ja yhden miehen kuoleman ajettuaan sortuneelle tielle. Tapahtumat sopivat ilmastotutkimuksen varoituksiin kasvavasta ääri-ilmasta.
