Vuonna 2023 Ruotsin täytäntöönpanovirasto häti 3 330 ihmistä kodeistaan, korkein luku lähes kahteen vuosikymmeneen ja siitä lähtien, kun tilastot alkoivat vuonna 2005. Luku koski 824 lasta, ja raportit korostavat kasvavaa asunnottomuutta sosiaaliongelmattomien keskuudessa. Poliitikot vaativat uudistuksia trendin kääntämiseksi.
Viime vuosi oli häätöjen huippua. Ruotsin Kronofogden-viranomainen suoritti 3 330 häätöä, jotka koskivat 824 lasta – suoraan tai vanhemman kautta, joka oli rekisteröity osoitteeseen. Tämä on 16 prosentin nousu edellisvuodesta ja korkein taso siitä lähtien, kun tilastot alkoivat vuonna 2008. Taustalla on laskeva kehitys vuoden 2008 nollavisio-politiikan jälkeen lasten häätöjä vastaan Allianssi-hallituksen aikana, jolloin luku oli 716. Lukumäärä laski 387:ään vuodessa, mutta nousi vuodesta 2017 lähtien. Socialstyrelsenin tiedot osoittavat noin 27 000 ruotsalaista asunnottomaksi, vaikka aliraportointi on todennäköisesti merkittävä. City Missionin asunnottomuustrapportissa todetaan nousu sosiaaliongelmattomien keskuudessa. Malcolm Momodou Jallow, Vänsterpartietin asuntopolitiikan tiedottaja, kuvailee sitä »kansallisena tragediana», jossa »tavalliset ihmiset, kuten Veronica, putoavat järjestelmän raoista«. Hän ehdottaa lasten häätöjen kieltoa ilman uutta asuntoa ja laajempia muutoksia asuntopolitiikkaan. Liberaali Patrik Karlson korostaa »Housing First»-menetelmää, evidenssiperäistä lähestymistapaa, joka tarjoaa pysyviä koteja ilman ehtoja kuten hoitoa yhdistettynä räätälöityyn tukeen. »Menetelmä on äärimmäisen onnistunut toteutettuna. Kunnat eivät saa väistää sitä eri syistä«, hän toteaa. Ruotsin City Missionit vaativat kansallista toimintasuunnitelmaa sosiaalisesti kestäväksi asumiseksi ja asuntokomissiota markkinahaasteiden ratkaisemiseksi.
