Ruotsalainen teräsyhtiö Stegra, joka rakentaa fossiilivapaata laitosta Bodenissa, kamppailee viivästysten ja kustannusylitysten kanssa ja hakee nyt kymmentä miljardia kruunua uutta rahoitusta. Eläkerahastot kuten AP-rahastot ovat sijoittaneet satoja miljoonia Al Goren ilmastorahaston kautta, kun taas valtion tuki on poliittisesti kiistanalainen. Mahdollinen konkurssi iskisi kovaa Bodeniin mutta vaikuttaisi eläkesäästäjiin vain vähän.
Stegra, joka perustettiin vuonna 2020 nimellä H2 Green Steel investointiyhtiö Vargasen toimesta Harald Mixin ja Carl-Erik Lagercrantzin johtamana, tavoittelee fossiilivapaata terästuotantoa vetyä käyttäen Bodenin tehtaalla. Projekti on viivästynyt ja maksanut enemmän kuin odotettiin, kokonaisrahoitus 75 miljardia kruunua, joista noin 50 miljardia lainaa. Viime aikoina yhtiö ilmoitti tarvitsevansa vielä kymmentä miljardia uudessa rahoituskierroksessa Financial Timesin raporttien jälkeen hallituksen kokouksista konkurssiriskeistä.
Harald Mix erosi puheenjohtajana 20. lokakuuta 2025 kriisin keskellä. Suuret omistajat sisältävät pääomasijoitusyhtiöt Altor ja Kinnevik sekä Al Goren Just Climate -rahaston. Ruotsalaiset eläkerahastot ovat syvästi mukana: AMF Pension on sijoittanut noin 1,9 miljardia kruunua, Toinen AP-rahasto ainakin 193 miljoonaa Just Climen kautta plus 742 miljoonaa suoraan, ja Neljäs AP-rahasto 419 miljoonaa. Just Climate odotetaan suurimmaksi omistajaksi, mutta Vargas kieltäytyy lisäpääomasta.
Poliittisesti mielipiteet jakautuvat. Liiketoimintakomitean puheenjohtaja Tobias Andersson (SD) hylkää lisävaltiontuen aiemman 13 miljardin vihreän luottitakuun jälkeen Ruotsin valtionvelkavirastolta: «Minulle on selvää, että julkinen sektori on jo investoinut Stegraan enemmän kuin on kohtuullista.» Sosialidemokraatti Fredrik Olovsson varoittaa konkurssin seurauksista ja vaatii poliittisia työkaluja, sillä hallitus on keskeyttänyt vihreät takuut. Stegra toivoo kahta miljardia lisää valtionapua, joka voisi yhtiön mukaan luoda «vahvan stimuloivan vaikutuksen» Energiamyyntiin.
Bodenissa kunta on investoinut yli 600 miljoonaa infrastruktuuriin kuten asuntoihin ja teihin, kasvattaen velan 1,64 miljardiin kruunuun. Kehitysjohtaja Thomas Sundqvist uskoo projektiin: «Jatkamme uskomista, että perustamisessa on suuria mahdollisuuksia.» Asukas Jan-Erik Holm ilmaisee huolta: «Toivomme, että se onnistuu, muuten se on valtava isku.» Ekonomisti Claes Hemberg vähättelee eläkeriskejä: «He ovat laittaneet murusia suureen kuvaan. Eläkesäästäjät eivät huomaa eroa.» Vertailuja vedetään Northvoltin konkurssiin, joka maksoi AP-rahastoille kuusi miljardia, mutta Stegra ei ole vielä lopettanut toimittajien maksuja.
