Ukraina ja Ruotsi allekirjoittivat aie-erolehtisopimuksen 22. lokakuuta 2025 100–150 Gripen E -hävittäjän ostosta. Sopimus, joka julistettiin Linköpingissä, pyrkii vahvistamaan Ukrainan ilmavoimia venäläisiä uhkia vastaan, mutta vaatii lisätyötä rahoituksen ja tuotannon suhteen. Virkamiehet korostivat hävittäjien sopivuutta Ukrainan oloihin ja mahdollista pelottevaan vaikutusta.
- lokakuuta 2025 Linköpingissä Ruotsissa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson allekirjoittivat aie-erolehtisopimuksen, jonka mukaan Ukraina hankkii Saab-yhtiöltä 100–150 Jas 39 Gripen E -hävittäjää. Zelenskyi kuvaili lentokoneita ”fantastisiksi lentokoneiksi” ja korosti niiden edistyneitä ominaisuuksia.
Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kutsui kehitystä ”historialliseksi päiväksi Ruotsille ja Ukrainalle” ja totesi, että Gripen E sopii erityisen hyvin Ukrainan tarpeisiin hajautuskykynsä, elektronisen sodankäynnin järjestelmiensä ja suunnittelunsa ansiosta vastustaa venäläisiä hävittäjäuhkia vastaan. Hän kuitenkin korosti, että ”työtä on vielä paljon jäljellä” kustannusten, rahoituksen, tuotantovauhdin ja koulutuksen suhteen, ja ensimmäiset toimitukset odotetaan noin kolmen vuoden kuluttua. Jonson lisäsi, että vaikka Ukraina tarvitsee hävittäjiä välittömästi, muiden maiden käynnissä olevat F-16-toimitukset tarjoavat väliaikaista tukea, vaikka nuo vanhemmat alustat ovat rajallisen käyttöiän omaavia.
Asiantuntijat kuten Andreas Hörnedal Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitokselta (FOI) ylistivät Gripin joustavuutta, helppoa huollettavuutta ja sopeutumista yksinkertaisiin tukikohtiin, mikä tekee siitä ihanteellisen Ukrainan konfliktiin. Hän korosti sen potentiaalista ”erittäin vahvaa pelottevaa toimintaa” Venäjää vastaan, erityisesti ilmatilan turvaamisessa ilmatorjunnan ohella.
Sopimus voisi olla Saabin suurin koskaan, mikä vahvistaa ruotsalaista teollisuutta ja luo työpaikkoja Linköpingissä, ja yhtiön toimitusjohtaja Michael Johansson kuvaili sitä ”uskomattoman tärkeäksi poliittiseksi kättelyksi”. Saabin osakekurssi nousi julistuksen jälkeen. Rahoitus voi tulla 140 miljardista eurosta jäädytettyjä venäläisiä varoja Belgiassa, Euroopan liittolaisten painostaessa tukemaan Ukrainaa riippumatta epävarmasta Yhdysvaltain tuesta presidentti Trumpin aikana. Ulkoministeri Maria Malmer Stenergard näki sen ”erittäin suurena vientikauppana Ruotsille”, joka vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä ja ruotsalaista puolustustietämystä Ukrainan taistelukokemusten kautta.
Sotilasasiantuntija Jörgen Elfving totesi Gripin hyväksynnän 2022 Ukrainan ilmasodasta kertovan raportin jälkeen, mikä mahdollisesti avaa ovia lisä vientikaupoille ja vahvistaa sen modernin aseman.
