Monet ruotsalaiset kotitaloudet ovat saaneet kovan iskun tammikuun sähkölaskuistaan korkeiden sähkönhintojen ja nostettujen verkkovuokrien vuoksi. Pohjois-Ruotsissa hinnat ovat olleet lähes nelinkertaiset verrattuna viime vuoteen, mikä herättää huolta asiakkaiden keskuudessa. Verkkoyhtiöt kuten Vattenfall ja Ellevio perustelevat korotuksia välttämättömillä investoinneilla infrastruktuuriin.
Tammikuussa 2023 Ruotsin sähkön hinnot ovat nousseet jyrkästi kylmän sään, heikon tuulen ja uuden voimalinjan Suomen suuntaan vuoksi, mikä vaikuttaa hintoihin pohjoisessa. Monet kotitaloudet ovat myös kohdanneet nostettuja verkkovuokria vuoden vaihteessa, mikä pahentaa tilannetta. Vattenfall nosti maksuja keskimäärin 14 prosenttia 1. tammikuuta, kun taas Ellevio nosti niitä 4,6 prosenttia omakotitalouksille. Yksinhuoltajaäiti Lisa Lundqvist, 40, Arvidsjaurista sai Vattenfallilta laskun 11 900 kruunua, joka on korkein summa, mitä hän on koskaan kokenut. «Se on kallein, mitä olen koskaan kokenut. Sunnuntai meni synkänä sen jälkeen, ja ajatukseni pyörivät – miten tämä onnistuu?», hän sanoo. Lisa työskentelee päiväkodin avustajana ja asuu talossa, jossa lämpötilat ovat laskeneet miinus 30–40 asteeseen. Hän on yrittänyt säästää laskemalla lämmitystä, ottamalla lyhyitä suihkuja ja niuhottaen neljää lastaan sammuttamaan valot, mutta lasku vie suuren osan palkastaan. Vastaavaa huolta ilmaisee Angelica Hjelm, 31, Bräckessä Jämtlandissa, jonka lasku nousi 8800 kruunuun 3700 kruunusta edelliseltä kuukaudelta. Perhe käyttää ilmapaistinta uunin sijaan ja ottaa nopeita suihkuja, mutta Angelica kyseenalaistaa korotukset: «Spontaani tunne on, että he eivät todella tarvitse nostaa sähkön hintoja näin paljon, he tekevät jo voittoa.» Vattenfallin lehdistöpäällikkö Markus Fischer selittää: «Maksun korotus menee kokonaan sähköverkon parantamiseen ja kehittämiseen alueillamme, ja se hyödyttää kaikkia asiakkaita ja koko yhteiskuntaa.» Hän mainitseraa, että varat käytetään verkon ylläpitoon, johtojen sääsuojeluun ja kapasiteetin lisäämiseen aurinko- ja tuulivoimalle sekä latausinfrastruktuurille. Ellevion lehdistöpäällikkö Jesper Liveröd korostaa investointitarvetta: «Meillä on edessä valtavat investoinnit. Meidän täytyy korvata, modernisoida ja laajentaa sähköverkkoja.» Hän huomauttaa, että vähintään 55 prosenttia verkkovuokrasta on veroja ja alv:ta, ja ehdottaa energian veron indeksoinnin lopettamista, joka on noussut 4 pennistä 54,9 penniin kilowattitunnilta vuosien 1980 ja 2025 välillä. Hallitus laski veroa 10 pennillä vuoden vaihteessa nykyiseen 45 penniin alv sisältyen. Sekä Lisa että Angelica ovat huolissaan tulevista laskuista ja miettivät, miten he selviävät.
