Toisen maailmansodan pommit myrkyttävät Itämerta
Toisen maailmansodan jälkeen Itämereen dumpatut räjähtämättömät pommit vuotavat myrkkyjä ja muodostavat kasvavan uhan ympäristölle. Tieteentekijät varoittavat aikakilpailusta saastumisen käsittelyyn ennen kuin se pahenee.
Toisen maailmansodan jälkeen voittajavallat dumpasivat suuria määriä ammuksia ja kemiallisia aseita Itämereen. Asiantuntijat arvioivat jopa 40 000 tonnia materiaalia, mukaan lukien pommit, jotka ovat täynnä myrkyllisiä aineita kuten arseenia ja sinappikaasua. Nämä hylyt ovat lojuneet merenpohjalla vuosikymmeniä, ja korroosio saa ne nyt vuotamaan vaarallisia aineita.
Tuore raportti Ruotsin ja Saksan viranomaisilta korostaa vaaraa. «Se on tikittävä pommi pinnan alla,» sanoo meribiologi Anna Svensson Tukholman yliopistosta. Vuodot vaikuttavat kalakantoihin ja meriympäristöihin, ja ne voivat levitä rannoille virtausten mukana. Bornholmin alueella on havaittu kohonneita raskasmetallitasoja sedimenteissä.
Ruotsi, Saksa ja Tanska tekevät yhteistyötä kansainvälisessä hankkeessa paikkojen kartoittamiseksi ja mahdollisesti puhdistamiseksi. Dumpkaudet sattuivat pääasiassa vuosina 1945–1952, kun liittoutuneiden joukot halusivat päästä eroon ylijäämäammuksista nopeasti. Vaikka meren dumppausta vastaan oli sopimuksia, sääntöjä ei noudatettu tuolloin. Nykyään arvioidaan tuhansien tonnien kemikaaleja olevan jäljellä, mikä aiheuttaa riskejä Itämeren herkälle ympäristölle pitkällä aikavälillä.
Haasteet ovat merkittäviä: syvänmeren olosuhteet tekevät hylyjen saavuttamisesta vaikeaa ja kallista, ja kemikaalien käsittely vaatii erikoisvälineitä. Asiantuntijat korostavat, että välitön toiminta on tarpeen estää ekologinen katastrofi. «Emme voi odottaa pidempään; myrkyttäminen leviää jo,» varoittaa Svensson. Hanketta rahoittaa osittain EU, mutta asiantuntijat vaativat lisää resursseja asianomaisilta mailta.