Ruotsin sovitettujen koulumuotojen oppilasmäärä kasvaa nopeasti, mutta vain 15 prosenttia opettajista on päteviä. Erityisopettajat, tutkijat ja asianajoryhmät varoittavat vakavista puutteista opetuksessa. 11-vuotiaalle Sarahille, jolla on älyllinen kehitysvamma, koulu tuntuu enemmän varastolta kuin koulutukselta.
Ruotsin sovitetuissa koulumuodoissa, jotka on suunniteltu vammaisten oppilaiden tarpeisiin, oppilasmäärä kasvaa lumivyörymäisesti. Tilanne on kuitenkin hälyttävä: vain 15 prosenttia opettajista on päteviä, mikä tarkoittaa, että 85 prosentilla ei ole muodollista pätevyyttä tehtävään. Erityisopettajat, tutkijat ja asianajojärjestöt varoittavat nyt laajalle levinneistä puutteista opetuksessa, joita leimaavat jatkuvat opettajavaihdokset, strukturoimaton opetus ja matalat odotukset.
Selkeä esimerkki on 11-vuotias Sarah, jolla on älyllinen kehitysvamma. Hänelle sovitettu peruskoulu on tuntunut varastolta oppimisen sijaan. Hänen äitinsä Mira ilmaisee epätoivoaan: «Mitä sanon hänelle, kun hän kasvaa aikuiseksi ja kysyy, miksi hän ei osaa mitään?»
Jeanette Persson, jäsen Ruotsin kansallisessa FUB-järjestön työryhmässä koulutusasioissa, korostaa ongelmaa: «On huomattavaa, että lapsilla, joilla on suurin tarve pedagogiselle tuelle, on alhaisin osuus pätevistä opettajista.» Nämä äänet korostavat systeemistä kriisiä Ruotsin koulujärjestelmän haavoittuvimmissa osissa, joissa oppilaiden tarpeita ei täytetä huolimatta kasvavista sijoituksista.