Liberaalipuolueen johtaja Simona Mohamsson käynnistää uuden kampanjan lempinimillä kuten Knäckgängensson brändinsä vahvistamiseksi ennen vaaleja. Kampanja seuraa heikkoja galluplukuja, joissa kolmannes ruotsalaisista ei tiedä, kuka hän on. PR-asiantuntija Paul Ronge kutsuu sitä surulliseksi ja epätoivoiseksi.
Liberaalipuolue kamppailee matalien galluplukujen kanssa vähemmän kuin vuosi ennen parlamenttivaaleja. Demoskopin kyselyn mukaan vain yhdeksällä prosentilla ruotsalaisista on suuri tai melko suuri luottamus puolueen johtajaan Simona Mohamssoniin hänen lausuntonsa jälkeen, jossa hän kieltäytyi yhteistyöstä Ruotsin demokraattien kanssa. Viimeaikainen Indikator Opinion -gallup näyttää, että kolmannes vastaajista ei tiedä, kuka hän on.
Trendin kääntämiseksi puolue on käynnistänyt kampanjan 'Därför Mohamsson', jossa Mohamsson saa uusia lempinimiä kuten Skolsson, Mobilförbudsson, Knäckgängensson, Möjlighetsson, Integrationsson ja Ordningsson. Lehdistötiedotteessa hän selittää: 'Kun perheeni tuli Ruotsiin, isäni muutti sukunimemme. Mohammedista Mohamssoniksi, koska olimme nyt osa Ruotsia. Mohamsson on minulle enemmän kuin sukunimi. Se edustaa pyrkimystä ja mahdollisuuksien näkemistä'.
PR-asiantuntija Paul Ronge on skeptinen. 'Leirissä on tällä hetkellä paniikkia. Mutta harvoin toimii keskittyä poliitikkoihin politiikan sijaan. Kampanja itsessään on hieman surullinen; ei pitäisi joutua kertomaan ihmisille, että on puolueen johtaja', hän sanoo. Ronge vertaa sitä Keskustapuolueen epäonnistuneeseen 'Det här är Lennart' -kampanjaan ennen vuoden 1998 vaaleja, joka ei auttanut johtajaa Lennart Daléusia.
Silti Ronge uskoo, että kampanja ei vahingoita puoluetta. Hän mainitsee positiivisen esimerkin Liberaalipuolueesta: Lars Leijonborgin lempinimi 'Lejonkungen' vuoden 2002 vaaleissa, joka antoi positiivisen vauhdin huolimatta heikosta lähtöasemasta. 'Lempinimi tarttui tosiaan ja tuli positiiviseksi työntöksi. Hän tuki sitä myös olemuksellaan', sanoo Ronge.