EU:n ilmastonmuutoksen tieteellinen neuvottelukunta ESABCC on julkaissut raportin, joka hahmottelee, miten unionin elintarviketuotanto voi sopeutua ilmastonmuutokseen vähentääkseen päästöjä ja välttääkseen ruokapulat. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo merkittäviä tappioita maataloudessa, erityisesti Etelä-Euroopassa. Uhan vastaamiseksi ehdotetaan muun muassa kuivuudenkestäviä viljelykasveja ja uudelleenohjattuja tukia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa vakavasti EU:n elintarviketuotantoon aiheuttaen vuosittain noin 300 miljardin kruunun tappiot maataloudessa ESABCC:n 11. maaliskuuta 2026 julkaiseman raportin mukaan. Neuvottelukunta, joka perustettiin vuonna 2021 tarjoamaan tieteellistä ohjausta kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, varoittaa nousevien lämpötilojen pahentuvista seurauksista. Etelä-Euroopassa lämpöstressi, kuivuus ja äärimmäiset sääilmiöt ovat tehneet maatalousmaata käyttökelvottomaksi alueilla kuten osissa Kreikkaa ja Sisiliassa. Lars J. Nilsson, Lundin yliopiston professori ja ESABCC:n jäsen, toteaa: ”Suurimmat uhat ovat edelleen Etelä-Euroopassa. Esimerkiksi osissa Kreikkaa ja Sisiliassa maatalousmaata on hylätty eikä sitä voi enää käyttää.” Pohjois-Euroopassa korkeammat lämpötilat ja CO₂-tasot saattavat nopeuttaa viljelykasvien kasvua, mutta ravintoarvo heikkenee ja äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat useammin satohävikkejä. Raportti suosittelee ilmastonmuutokseen sopeutumista paikallisesti räätälöidyillä toimilla kuten kuivuudenkestävillä viljelykasveilla, varjostavilla pensasaidoilla, salaojitusalueilla rankkasateille ja tehokkaammalla veden käytöllä. Päästöjen vähentämiseksi, jotka muodostavat 17 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä, tukia tulisi ohjata pois ilmastokuormitteisista toiminnoista kuten lihantuotannosta ja ojitettujen soiden viljelystä, jotka kattavat yli puolet maatalouden päästöistä. Nilsson korostaa: ”Suuret tuet, joita vielä maksetaan suoraan ilmastolle haitallisille maataloustoiminnoille, on poistettava.” Lihan kulutuksen tulisi vähentyä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta laiduntavat karjat ovat tarpeen biodiversiteetin ylläpitämiseksi, ja ekosysteemipalveluiden korvauksia ehdotetaan. Tukholman yliopiston professori Line Gordon kutsuu raporttia tärkeäksi: ”Se näyttää selvästi, että kattava muutos on tarpeen vakavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa. Muutoksen kustannus on pieni verrattuna siihen, mitä se maksaa muuten.” Muutos nähdään välttämättömänä resilientin maataloussektorin ja parannetun ruokaturvan kannalta.
