Hallitus on päättänyt lopettaa kaksipuolisen avustuksen Boliviaan, Liberiaan, Zimbabween, Tansaniaan ja Mosambikiin Ukrainan tukemiseksi. Avustusministeri Benjamin Dousa perustelee päätöstä Ukrainan kiireellisillä tarpeilla, mutta se kohtaa voimakasta kritiikkiä avustusjärjestöiltä ja oppositioita. Kriitikot varoittavat, että köyhät maat ja demokratiahankkeet hylätään.
- joulukuuta 2025 avustusministeri Benjamin Dousa (M) ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että Ruotsi lopettaa kaksipuolisen kehitysavun viidelle maalle: Bolivia, Liberia, Zimbabwe, Tansania ja Mosambik. Varat ohjataan sen sijaan Ukrainaan, jota ministeri kuvaili 'Euroopan historian ratkaisevaksi hetkeksi' suuren tarpeen vuoksi.
Päätös on herättänyt voimakasta kritiikkiä avustusjärjestöiltä. Diakonian pääsihteeri Mattias Brunander sanoo: 'Yksi hylkää demokratialiikkeet, joita on tuettu pitkään hyvillä tuloksilla.' Diakonian työ Zimbabweossa paikallisen demokratian vahvistamiseksi sukupuolinäkökulmasta kärsii suoraan ja on ollut 'erittäin tehokasta' Brunanderin mukaan. RFSU:n pääsihteeri Ingela Holmertz varoittaa, että ainutlaatuinen verkosto seksuaali- ja lisääntymisterveydelle Liberiassa voi romahtaa, mukaan lukien edistys aborttioikeuksien vahvistamiseksi. Save the Childrinin Cecilia Chatterjee-Martinsen pitää huolestuttavana, että Ukrainan tuki tulee maailman köyhimpien maiden kustannuksella, uhkaen koulujen ja terveysasemien lakkauttamista. WaterAidin Julia Schalk huomauttaa, että apua siirretään aloille kuten ruotsalainen kauppa ja uudelleensijoittuminen.
Oppositio on yhtenäinen kritiikissä. Sosialidemokraatti Morgan Johansson kutsuu sitä 'syvästi vastuuttomaksi' ja 'kiireiseksi ja huolimattomaksi' ilman asianmukaista perustaa tai vaikutusarvioita, mikä heikentää Ruotsin kansainvälistä vaikutusvaltaa. Keskustapuolueen Anna Lasses pitää sitä 'todella valitettavana' ja varoittaa, että Venäjä ja Kiina voivat ottaa vaikutusvaltaa Afrikassa; hän ehdottaa erillistä rahastoa Ukrainalle. Vihreiden Janine Alm Ericson kritisoi hallitusta priorisoivan rikkaiden veronalennuksia ja uudelleensijoittamistukia turvallisemman maailman sijaan.
Hallitus väittää, että apu näille maille ei ole tuottanut toivottua vaikutusta, mutta Sidan Ulf Källstig torjuu väitteen sanoen maiden olevan edelleen suuria tarpeita, Mosambikissa ja Tansaniassa 6–7 prosentin kasvuvauhdeilla viimeisten 10–15 vuoden aikana, vaikkakin matalalta tasolta. Kriitikot kuten Brunander toteavat päätöksen poikkeavan avun tavoitteesta vähentää köyhyyttä ja olevan motiivina ruotsalainen turvallisuuspolitiikka, jolloin köyhät maat maksavat hinnan.
