Joulukuun 2025 Berliinin huippukokouksen pohjalta, jossa eurooppalaiset johtajat sopivat monikansallisesta rauhanturvaoperaatiosta, Pariisin huippukokous 6. tammikuuta 2026 kokosi noin 30 maata yhteen Ukrainan turvallisuustakuista rauhansopimuksen jälkeen. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ilmoitti valmiudesta toimittaa Jas Gripen -lentokoneita ilmatiedusteluun sekä miinantorjunta- ja koulutustukea.
Pariisin huippukokous tiistaina 6. tammikuuta 2026 keräsi noin 30 maan valtionpäämiehiä keskustelemaan Ukrainan rauhansuunnitelmasta. Se pohjautui aiempaan keskusteluun, mukaan lukien Berliinin huippukokous, ja johti sopimukseen turvallisuustakuista, joissa Yhdysvallat johtaa tulitauon valvontaa. Britannian pääministeri Keir Starmer korosti «kestävän rauhan» rakentamista.
Ranska ja Britannia sitoutuivat lähettämään kansainvälisen joukon rauhansopimuksen jälkeen, mukaan lukien joukkoja ja sotilaallisia keskiöitä. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre totesi Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyyden takuissa, puolustuksessa, eurooppalaisessa koalitiojoukossa ja Yhdysvaltain valvonnassa.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi Ruotsin osallistuvan laajempiin toimiin sopimuksen jälkeen: «Olemme valmiita tarjoamaan ilmatiedustelua Gripen-lentokoneilla, miinantorjuntaa Mustallamerellä ja jatkamaan ukrainalaisten joukkojen koulutusta.» Hän korosti edistystä: «Tänään otimme jälleen askeleen kohti uskottavia turvallisuustakuita Ukrainalle.» Edellytyksinä ovat Venäjän rauhan tahto, Yhdysvaltain takuut ja Ruotsin eduskunnan hyväksyntä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi viittasi rauhansuunnitelman luonnoksen valmistumisen läheisyyteen, ja Kristersson kutsui lähitulevia viikkoja «ratkaiseviksi».
