Ruotsi valmis tarjoamaan Jas Gripeneitä Ukrainan rauhanturvaoperaatioon

Ruotsi on valmis tarjoamaan Jas Gripeneitä mahdolliseen Ukrainan rauhanturvaoperaatioon, mutta kaikki taistelutoimet sisältävät riskejä, toteaa puolustusoperaatioiden komentaja Ewa Skoog Haslum. Pääministeri Ulf Kristersson on nimennyt ilmatiedustelun, Mustanmeren miinoitusten raivauksen ja maavoimien koulutuksen mahdollisiksi ruotsalaisiksi panoksiksi. Suunnittelu on jatkunut yli vuoden kollegoiden kanssa yli 30 maasta, mutta yksityiskohdat odottavat rauhansopimusta.

Ewa Skoog Haslum, puolustusoperaatioiden komentaja, korostaa, että Ruotsi on valmis tukemaan Ukrainan turvallisuustakuita, mutta muistuttaa riskeistä. «Kaikki tosiohjelumme ovat riskialttiita», hän sanoo. Pääministeri Ulf Kristersson (M) on määritellyt kolme aluetta ruotsalaiselle osallistumiselle: ilmatiedustelu Jas Gripenillä, Mustanmeren miinoitusten raivaus ja maavoimien koulutus. Suunnittelu on jatkunut yli vuoden yli 30 maan osallistujien kanssa, mutta ilman valmista rauhansopimusta yksityiskohtia ei voida määritellä. Skoog Haslum on selvä siitä, että Jas Gripenin on kyettävä vastaamaan venäläiseen tuleen, jos Venäjä rikkoo sopimusta: «Jos jotain tapahtuu, meillä on aina oikeus puolustautua.» Hän viittaa Puolan viime syksyn tapahtumaan, jossa ruotsalaiset lentokoneet suojasivat logistiikkakeskusta. Viikko ruotsalaisen tehtävän jälkeen aluetta vastaan tehtiin venäläinen hyökkäys ohjuksilla ja drooneilla, minkä jälkeen hollantilaiset lentokoneet ottivat vastuun. Gripen-hävittäjien jakamisesta hän kyseenalaistaa, voiko mikään maa Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Kanadassa vapauttaa paljon: «Mutta Ukrainan rauha on niin elintärkeä maailmanrauhalle, että vaihtoehtoja ei ole.» Henkilöstö on toinen haaste. Ruotsi osallistuu jo 600 sotilaalla puolivuotiskiertoihin NATO-operaatioon Latviassa. Ei ole selvää, kuinka monta tarvitaan Ukrainan tehtävään ja kuinka pitkäksi aikaa. Keskustellaan täysin koulutettujen varusmiesten sääntöjen muuttamisesta, joita voidaan tällä hetkellä käyttää vain korotetussa valmiudessa. Skoog Haslum toteaa, että tämä on poliittinen asia, mutta puolustus haluaa enemmän joustavuutta: «Ylipäällikkö haluaa mahdollisimman paljon joustavuutta henkilöstön ja kaluston kanssa.» Uutena NATO-jäsenenä Ruotsi tarvitsee saatavilla olevaa henkilöstöä ja kalustoa tehtäviinsä.

Liittyvät artikkelit

Swedish and Ukrainian officials shaking hands at Gripen fighter jet deal signing ceremony with jet and flags in background.
AI:n luoma kuva

Ruotsi ja Ukraina sopivat Gripen-hävittäjäkaupan aikomuksesta

Raportoinut AI AI:n luoma kuva

Ukraina ja Ruotsi allekirjoittivat aie-erolehtisopimuksen 22. lokakuuta 2025 100–150 Gripen E -hävittäjän ostosta. Sopimus, joka julistettiin Linköpingissä, pyrkii vahvistamaan Ukrainan ilmavoimia venäläisiä uhkia vastaan, mutta vaatii lisätyötä rahoituksen ja tuotannon suhteen. Virkamiehet korostivat hävittäjien sopivuutta Ukrainan oloihin ja mahdollista pelottevaan vaikutusta.

Joulukuun 2025 Berliinin huippukokouksen pohjalta, jossa eurooppalaiset johtajat sopivat monikansallisesta rauhanturvaoperaatiosta, Pariisin huippukokous 6. tammikuuta 2026 kokosi noin 30 maata yhteen Ukrainan turvallisuustakuista rauhansopimuksen jälkeen. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ilmoitti valmiudesta toimittaa Jas Gripen -lentokoneita ilmatiedusteluun sekä miinantorjunta- ja koulutustukea.

Raportoinut AI

Ukraina aikoo käyttää EU-tukea ruotsalaisen Gripen-hävittäjän ostamiseen. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kertoi asian ukrainalaisen vastineensa Mykhailo Fedorovin tapaamisen jälkeen EU-puolustusministerikokouksessa.

Menossa olevan Ruotsin valtiovierailun aikana Puolaan maat ovat allekirjoittaneet aieasiakirjan syvemmälle siviilipuolustuksen yhteistyölle. Siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin korostaa tarvetta nopeammalle työskentelytahdille ja yhteisille turvallisuusarvioille. Yhteistyö keskittyy droneihin, rannikkovartiostoon sekä varautumiseen sotauhkiin.

Raportoinut AI

Ruotsin ylipäällikkö Michael Claesson ei ilmaise huolta Naton tulevaisuudesta Donald Trumpin uhkauksista ottaa Grönlanti ja Yhdysvaltain vähentyneestä sitoutumisesta Eurooppaan huolimatta. Hän luottaa Yhdysvaltoihin liittolaisena eikä näe merkkejä siitä, että maa aikoo lähteä liitosta. Claesson korostaa vahvan kansallisen puolustuksen merkitystä varasuunnitelmana.

Ruotsin puolustusvoimat ovat vahvistaneet, että Ranskan lentotukialus Charles de Gaullen lähellä Malmöä havaittu drone oli venäläinen. Drone laukaistiin Venäjän signaalitiedustelulaivasta Zhigulevsk ja ruotsalainen laivasto häiritsi sitä noin 13 kilometrin päässä aluksesta. Tapaus kuvataan vakavaksi rikkomukseksi Ruotsin ilmatilaa vastaan.

Raportoinut AI

Amid Donald Trump's ambitions for Greenland, several European countries, including France, Germany, and Sweden, have launched a military reconnaissance mission on the Arctic island. Denmark firmly rejects any US acquisition, while the White House downplays the deployment's impact. Russia voices concern over this Arctic militarization.

 

 

 

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä

Käytämme evästeitä analyysiä varten parantaaksemme sivustoamme. Lue tietosuojakäytäntömme tietosuojakäytäntö lisätietoja varten.
Hylkää