Ruotsi valmis tarjoamaan Jas Gripeneitä Ukrainan rauhanturvaoperaatioon

Ruotsi on valmis tarjoamaan Jas Gripeneitä mahdolliseen Ukrainan rauhanturvaoperaatioon, mutta kaikki taistelutoimet sisältävät riskejä, toteaa puolustusoperaatioiden komentaja Ewa Skoog Haslum. Pääministeri Ulf Kristersson on nimennyt ilmatiedustelun, Mustanmeren miinoitusten raivauksen ja maavoimien koulutuksen mahdollisiksi ruotsalaisiksi panoksiksi. Suunnittelu on jatkunut yli vuoden kollegoiden kanssa yli 30 maasta, mutta yksityiskohdat odottavat rauhansopimusta.

Ewa Skoog Haslum, puolustusoperaatioiden komentaja, korostaa, että Ruotsi on valmis tukemaan Ukrainan turvallisuustakuita, mutta muistuttaa riskeistä. «Kaikki tosiohjelumme ovat riskialttiita», hän sanoo. Pääministeri Ulf Kristersson (M) on määritellyt kolme aluetta ruotsalaiselle osallistumiselle: ilmatiedustelu Jas Gripenillä, Mustanmeren miinoitusten raivaus ja maavoimien koulutus. Suunnittelu on jatkunut yli vuoden yli 30 maan osallistujien kanssa, mutta ilman valmista rauhansopimusta yksityiskohtia ei voida määritellä. Skoog Haslum on selvä siitä, että Jas Gripenin on kyettävä vastaamaan venäläiseen tuleen, jos Venäjä rikkoo sopimusta: «Jos jotain tapahtuu, meillä on aina oikeus puolustautua.» Hän viittaa Puolan viime syksyn tapahtumaan, jossa ruotsalaiset lentokoneet suojasivat logistiikkakeskusta. Viikko ruotsalaisen tehtävän jälkeen aluetta vastaan tehtiin venäläinen hyökkäys ohjuksilla ja drooneilla, minkä jälkeen hollantilaiset lentokoneet ottivat vastuun. Gripen-hävittäjien jakamisesta hän kyseenalaistaa, voiko mikään maa Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Kanadassa vapauttaa paljon: «Mutta Ukrainan rauha on niin elintärkeä maailmanrauhalle, että vaihtoehtoja ei ole.» Henkilöstö on toinen haaste. Ruotsi osallistuu jo 600 sotilaalla puolivuotiskiertoihin NATO-operaatioon Latviassa. Ei ole selvää, kuinka monta tarvitaan Ukrainan tehtävään ja kuinka pitkäksi aikaa. Keskustellaan täysin koulutettujen varusmiesten sääntöjen muuttamisesta, joita voidaan tällä hetkellä käyttää vain korotetussa valmiudessa. Skoog Haslum toteaa, että tämä on poliittinen asia, mutta puolustus haluaa enemmän joustavuutta: «Ylipäällikkö haluaa mahdollisimman paljon joustavuutta henkilöstön ja kaluston kanssa.» Uutena NATO-jäsenenä Ruotsi tarvitsee saatavilla olevaa henkilöstöä ja kalustoa tehtäviinsä.

Liittyvät artikkelit

Swedish and Ukrainian officials shaking hands at Gripen fighter jet deal signing ceremony with jet and flags in background.
AI:n luoma kuva

Ruotsi ja Ukraina sopivat Gripen-hävittäjäkaupan aikomuksesta

Raportoinut AI AI:n luoma kuva

Ukraina ja Ruotsi allekirjoittivat aie-erolehtisopimuksen 22. lokakuuta 2025 100–150 Gripen E -hävittäjän ostosta. Sopimus, joka julistettiin Linköpingissä, pyrkii vahvistamaan Ukrainan ilmavoimia venäläisiä uhkia vastaan, mutta vaatii lisätyötä rahoituksen ja tuotannon suhteen. Virkamiehet korostivat hävittäjien sopivuutta Ukrainan oloihin ja mahdollista pelottevaan vaikutusta.

Joulukuun 2025 Berliinin huippukokouksen pohjalta, jossa eurooppalaiset johtajat sopivat monikansallisesta rauhanturvaoperaatiosta, Pariisin huippukokous 6. tammikuuta 2026 kokosi noin 30 maata yhteen Ukrainan turvallisuustakuista rauhansopimuksen jälkeen. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ilmoitti valmiudesta toimittaa Jas Gripen -lentokoneita ilmatiedusteluun sekä miinantorjunta- ja koulutustukea.

Raportoinut AI

Ruotsi ja Ukraina ovat sopineet yhteisen innovaatiohubin perustamisesta Kiovaan uusien aseiden teknologian kehittämiseksi. Puolustusministerit Pål Jonson ja Denys Shmyhal allekirjoittivat aiekirjeen lehdistötilaisuudessa torstaina. Yhteistyö tähtää ruotsalaisen asiantuntemuksen yhdistämiseen ukrainalaiseen sotakokemukseen.

Denmark's armed forces chief Michael Wiggers expresses no doubts about Greenland's security in an interview, despite threats from US President Donald Trump. He outlines plans for Arctic rearmament and praises cooperation with allies like the Bundeswehr. Denmark emphasizes its sovereignty and strengthens its military presence.

Raportoinut AI

Donald Trumpin uhkaavasta retoriikasta huolimatta joka kohdistuu Tanskaan, ei kummallakaan Ruotsin hallituksella eikä puolustusvoimilla ole suunnitelmaa mahdollisen Yhdysvaltain Nato-eron varalle. Pääministeri Ulf Kristersson korostaa että Ruotsilla on suunnitelma turvallisuudelle vaarallisempana aikana. Lausunto annettiin Sälenin turvallisuuskonferenssissa.

Building on the initial Berlin summit agreement, European leaders—including new signatories from Poland, Denmark, Finland, the Netherlands, Norway, and EU presidents—finalized a proposal on December 15-16 for a US-backed multinational protection force to secure a Ukraine ceasefire. Zelenskyy eyes NATO-like guarantees, but territorial concessions remain unresolved.

Raportoinut AI

Venäläinen sotaoikeus on tuominnut 50-vuotiaan ruotsalaisen Christopher Forsbäckin poissaolevana seitsemän vuodeksi vankeuteen ja sen jälkeen 20 vuodeksi maksiturvalliseen vankilaan terrorismista ja muista Ukrainan puolesta taisteluun liittyvistä rikoksista. Forsbäck, joka osallistui Ukrainan operaatioihin muun muassa Kurskin alueella, pitää tuomiota naurettavana eikä se vaikuta hänen sitoutumiseensa. Hän on nyt Kiovassa kehittämässä lennokkeja.

 

 

 

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä

Käytämme evästeitä analyysiä varten parantaaksemme sivustoamme. Lue tietosuojakäytäntömme tietosuojakäytäntö lisätietoja varten.
Hylkää