Ruotsin puolustusvoimat arvioi, että Venäjän sotilaallinen uhka Ruotsia kohtaan kasvaa vuoteen 2030 asti hybridisodan kasvaessa. Viranomainen on toimittanut hallitukselle prioriteetteja puolustuksen vahvistamiseksi, mukaan lukien pitkän matkan ohjuksia ja vakoilusatelliitteja. Tilanne kuvataan vakavimmaksi toisen maailmansodan jälkeen ja odotetaan pahenevan.
Venäjän Ukrainan invaasion jälkeen Ruotsin turvallisuustilanne on kuvattu vakavimmaksi toisen maailmansodan jälkeen. Maanantaina Ruotsin puolustusvoimat toimitti kattavat prioriteettinsa sotilaallisen puolustuksen muotoilulle hallitukselle. Arvioiden mukaan Venäjän tavanomainen sotilaallinen uhka kasvaa vuoteen 2030 asti, ja Venäjän hybridisodan sekä taloudellisen painostuksen kyky kasvaa myös.
Everstiluutnantti Carl-Johan Edström, puolustustukun päällikkö, korostaa riskejä: «Näemme riskin siitä, että Venäjä jatkaa kasvuaan riippumatta Ukrainan kehityksestä.» Tämä voi sisältää enemmän joukkoja Venäjän ja Baltian rajalla, vahvempia pitkän matkan kykyjä ja vahvistettua Venäjän laivastoa Arktisella valtameren.
Uhan vastaamiseksi puolustusvoimat priorisoi monialueoperaatioita, joissa maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, avaruusyksiköt ja kyberyksiköt toimivat yhdessä. Erityiset investoinnit sisältävät drooneja ja anti-droonijärjestelmiä, pitkän matkan iskuja jopa 200 mailin päähän vihollisen alueelle, Itämeren hallintaa, parannettua tilannekuvaa sensoreilla maalla, ilmassa ja avaruudessa sekä vahvempaa ilmapuolustusta ja ohjuspuolustusta.
Edström korostaa tarvetta kykyyn iskeä kohteisiin Venäjän sisällä: «Meidän täytyy kasvattaa pitkän matkan iskukykyä syvyyteen. Sekä puolustuksemme hyökkääviin elementteihin että pelotteeksi.» Ruotsin täytyy myös vahvistaa toimintojaan Suomessa ja Baltian maissa keskittyen droonisotaan ja ammuksen varastoihin. Tiedustelutietojen keräämiseen tarvitaan järjestelmiä kuten Globaleye ja kotimaisia satelliitteja kattamaan alueita Uralin takaa Atlantin valtamereen ja Välimeren eteläpuolelle.
Puolustusvoimat kritisoivat hallituksen ohjausta: «Tilanne on poikkeuksellinen, ja viivästyminen on vaarallista.» Viranomainen vaatii enemmän vapautta, päätöksentekovaltaa ja joustavuutta budjettien yli, sillä nykyinen ohjaus johtaa alhaisempaan optimointiin. Puolustusbudjetin odotetaan kasvavan 148 miljardista kruunusta tänä vuonna yli 200 miljardiin vuoteen 2030 mennessä NATOn vaatimusten ja kasvavan uhan täyttämiseksi.
Naton integroitu ilmapuolustus ja ohjuspuolustus on keskeistä, ja Ruotsin täytyy osallistua enemmän basien ja infrastruktuurin suojaamiseksi kaikelta ballistisista ohjuksista pieniin droneihin.
