Ukrainan sodan ja Venäjän uhan varjossa Ruotsi ja muut Venäjään rajautuvat EU-maat käynnistävät uuden puolustusaloitteen. Latvian pääministeri Evika Silina sanoo yhteistyön siirtyvän seuraavalle tasolle. Aloitetta käsiteltiin Helsingissä järjestetyssä huippukokouksessa kahdeksan maan kesken.
Tiistaina pidettiin ensimmäinen kokous, jota kutsutaan Itäflankin huippukokoukseksi, EU-maiden foorumi Venäjän lähellä unionin itäisellä reunalla. Kahdeksan maata osallistui Helsinkiin, jossa EU-komissio on nimennyt aloitteen lippulaivahankkeekseen. Tavoitteena on vahvistaa puolustuskykyjä EU-maissa NATO:n ja kansallisten sotilaallisten ponnistelujen täydennyksenä.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kuvaili aloittetta tavaksi yksinkertaistaa ja parantaa yhteistyötä erityisesti itäflankilla. «Eli ei sitä mitä Nato tekee, ei sitä mitä teemme itse sotilaallisissa puolustuksissamme,» hän sanoi TT:lle ja muille medioille Suomen pääkaupungissa. «Vaan asioita, jotka voivat yksinkertaistaa ja parantaa, ei vähiten itäflankilla.»
Kristersson korosti vahvaa solidaarisuutta Venäjän lähinaapureiden kanssa: «Tunemme vahvan yhteisöllisyyden kaikkien Venäjälle hyvin lähellä olevien maiden kanssa. Ja jos voimme tähän myötävaikuttaa, se on hyvä asia.» Pääministeri Petteri Orpon henkilökunta antoi ymmärtää, että muitakin maita on tervetulleita liittymään, mukaan lukien Saksa ja Norja, vaikka Norja ei ole EU-jäsen mutta rajautuu Venäjään.
Aloite syntyy jännitteenalaisessa turvallisuustilanteessa, jota varjostaa Ukrainan sota, ja se pyrkii nostamaan Itä-Euroopan puolustusta olematta päällekkäinen olemassa olevien liittojen kanssa.
