Useat suuret ruotsalaispankit ovat nostaneet vaihtuvakorkoisten asuntolainojensa korkoja 0,15 prosenttiyksikköä, vaikka Ruotsin keskuspankki Riksbank on pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan. Korotusten taustalla on markkinoiden odotusten mukainen pankkien rahoituskustannusten nousu. Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kuvailee päätöksiä todellisuudelle vieraiksi.
Swedbank ja Nordea nostivat kolmen kuukauden asuntolainojensa korkoja 0,15 prosenttiyksikköä maanantaina, ja SBAB sekä SEB seurasivat perässä tiistaina. SBAB nosti korkoja 0,05–0,15 prosenttiyksikköä, ja SEB nosti myös kolmen kuukauden korkoaan 0,15 prosenttiyksikköä. Skandia on niin ikään nostanut korkojaan 0,15 prosenttiyksikköä. Syynä tähän on pankkien välisen lainauksen korkojen nousu, kertoo SBAB:n pääekonomisti Robert Boije.
"Monet uskovat, että Riksbankin ohjauskoron ja pankkien vaihtuvakorkoisten asuntolainojen välillä on suora yhteys, mutta näin ei ole", Boije sanoo. Korotuksista huolimatta sekä Swedbank että SBAB ennustavat korkojen pysyvän jatkossa vakaina ja muutosten jäävän kymmenyksiin. Swedbank ennakoi ohjauskoron pysyvän muuttumattomana syyskuuhun 2027 saakka.
Lähi-idän sota luo epävarmuutta. Swedbank varoittaa, että öljyn hinnan nousu 140 dollariin tynnyriltä voisi nostaa inflaation yli 5 prosentin, mikä johtaisi 2,75 prosentin ohjauskorkoon. Robert Boije ei kuitenkaan odota vuoden 2022 kaltaista pahinta skenaariota.
Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson kutsuu korkojen nostoja Facebookissa "todellisuudelle vieraiksi" ja kehottaa ruotsalaisia vaihtamaan pankkia. Vasemmistopuolueen johtaja Nooshi Dadgostar vaatii hallitusta käyttämään SBAB:ta painostuskeinona korkojen laskemiseksi. "Jos Svantesson ei toimi, hän on antanut pankeille vihreää valoa ruotsalaisperheiden ryöstämiseen", hän sanoo.
