Ruotsin hallitus etenee suuressa rangaistusuudistuksessa, joka sisältää tuplarangaistuksia rikoksille, jotka liittyvät rikollisverkostoihin, ja se astuu voimaan kesällä. Oikeusministeri Gunnar Strömmer kutsuu sitä modernin ajan suurimmaksi uudistukseksi, mutta tutkijat varoittavat todisteiden puutteesta sen tehokkuudesta ja korkeista kustannuksista.
Ruotsin hallitus, jota johtaa oikeusministeri Gunnar Strömmer (M), esittelee kattavan rangaistusuudistuksen osana Tidö-sopimusta. Uudistus sisältää rangaistusten koventamisia noin 50 rikokseen, mutta merkittävin muutos on ehdotus tuplarangaistuksista jengiin liittyvissä rikoksissa. Nämä rangaistukset koskevat rikoksia, jotka liittyvät rikollisverkostoihin, mukaan lukien räjähdykset, ammuskelut, huumeiden myynti, petokset ja rikokset sosiaaliturvajärjestelmää vastaan. Henrik Vinge (SD), oikeusvaliokunnan puheenjohtaja, selittää: «Säännös osuu laajasti ja kattaa kaiken räjähdyksistä, ammuskeluista, huumeiden myynnistä, petoksista ja sosiaaliturvajärjestelmää vastaan tehdyistä rikoksista.» Perustasona rangaistukset tuplataan, mutta taso voi vaihdella henkilön yhteyden mukaan ryhmään. Esimerkiksi vakavien petosten sarja jengikontekstissa voisi johtaa kuuteen vuoteen vankeutta kolmen sijaan, ja ladatun aseen hallussapito kahdeksaan vuoteen neljän sijaan. Säännökset kattavat sekä järjestäytyneen rikollisuuden että löyhät verkostot, mukaan lukien ulkopuoliset, jotka suorittavat tehtäviä. Vinge lisää: «Kyse ei ole siitä, että ensin arvioitaisiin, onko henkilö jengirikollinen, vaan katsotaan kyseinen rikos ja onko se tehty järjestäytyneessä yhteydessä.» Muita muutoksia ovat elinkautiset tuomiot toistuvista törkeistä raiskauksista sekä äärimmäisen törkeistä pahoinpitelyistä ja törkeistä raiskauksista lapsia vastaan. Strömmer korostaa näkökulman muutosta: «Tämä suuri uudistus perustuu tärkeään muutokseen – liiallisesta tekijään keskittyneestä näkökulmasta selkeämmin rikosten uhreihin ja yhteiskunnan tarpeeseen suojautua vakavaa rikollisuutta vastaan.» Hän lisää: «Yksinkertaisesti sanottuna haluamme, että rikolliset lukitaan pois, jotta lainkuuliaiset ihmiset uskaltavat liikkua.» Hallitus haluaa lakien astuvan voimaan 3. heinäkuuta tänä vuonna, vaikka alkuperäinen selvitys poliisipäällikkö Petra Lundhilta osoitti vuoteen 2028. Strömmer sanoo: «Arvioimme, että se voidaan toteuttaa siten, että vankilalaitoksen laajennus vastaa tätä.» Kriitikkoa tulee tanskalaiselta kriminologi David Sausdalilta, joka kyseenalaistaa tehon: «Ei ole todisteita siitä, että toimenpide vaikuttaa.» Hän varoittaa: «Se maksaa poikkeuksellisen paljon, eikä saa paljon vastineeksi rahalle.» Uudistus sisältää myös tiukemman useiden rikosten arvioinnin ja kiristyneitä vangitsemissääntöjä.
