Ruotsalaiset asiantuntijat korostavat generatiivisen tekoälyn riskejä lasten oppimiselle ja aikuisten päätöksenteolle. Hallitus on antanut kansanterveysvirastolle tehtäväksi selvittää ilmiön vaikutuksia.
Karoliinisen instituutin kognitiivisen neurotieteen professori Torkel Klingberg toteaa, että lapset ja nuoret eivät välttämättä enää näe järkeä taitojen harjoittelussa, kun tekoäly tarjoaa vastaukset nopeasti. Hän kyseenalaistaa, miksi kukaan käyttäisi vuosia kirjoitustaidon kehittämiseen, kun tekoäly kirjoittaa jo nyt paremmin kuin 95 prosenttia väestöstä.
Yrittäjä ja EdTech-neuvonantaja Katri Lindgren korostaa tarvetta suojella ihmisten omaa osaamista. Hänen mukaansa tekoälyn tulisi olla tuki, ei ihmisen valvontaa vailla oleva työelämän ohjaaja, ja ihmisten välisiä kohtaamisia tarvitaan ideoiden testaamiseen ja kehittämiseen.
Heinäkuun alussa hallitus antoi kansanterveysvirastolle tehtäväksi koota tietoa generatiivisen tekoälyn riskeistä lasten ja nuorten mielenterveydelle. Raportteja ja suosituksia odotetaan vuoteen 2027 mennessä. Internetstiftelsen-säätiön raportti osoittaa, että 57 prosenttia 8–19-vuotiaista ruotsalaisista on käyttänyt tekoälytyökaluja.