Dalarnan hyvinvointialue on tyytymätön ambulanssihelikopterinsa hälytysketjuun, sillä helikopteri lähetetään usein tehtäviin, jotka hylätään tai keskeytetään. Aluevaltuutettu Sebastian Karlberg (S) pitää tätä resurssien tuhlaamisena. Vaikka kymmenen vuoden toiminnan jälkeen on luotu kriteerejä väärien hälytysten vähentämiseksi, yhteistyö SOS Alarmin kanssa on edelleen epätyydyttävää.
Dalarnan hyvinvointialue on arvostellut sitä, miten SOS Alarm hallinnoi ambulanssihelikopterin hälytyksiä. Helikopteri lähetetään usein matkaan, mutta tehtävät hylätään tai keskeytetään usein lääketieteellisistä syistä tai sääolosuhteiden vuoksi. "Resurssien käyttö muuttuu tehottomaksi, jos lähdemme vääriin hälytyksiin", sanoo aluevaltuutettu Sebastian Karlberg (S). Toiminnasta raportoidaan turhista lennoista ja virheellisistä tehtävistä, vaikka Karlberg ei tällä hetkellä pystykään vahvistamaan niiden laajuutta. Vaikka yhteistyön parantamiseksi SOS Alarmin kanssa on kehitetty kriteerejä, hyvinvointialue on edelleen tyytymätön kymmenen vuoden toiminnan jälkeen. Svensk Luftambulansin mukaan vuonna 2025 Dalarnassa oli 324 potilaskontaktiin johtanutta tehtävää, kun taas 440 hälytystä hylättiin lääketieteellisin perustein ennen nousua ja 190 tapausta estyi sääolosuhteiden vuoksi. Keskeytyneiden tehtävien määrä laski vuoteen 2024 verrattuna. SOS Alarmin ylilääkäri Fredrik Jonsson tunnistaa liian tiheiden ja harvojen hälytysten ongelman. "On toistuvaa kritiikkiä siitä, että hälytämme liikaa tai joskus liian vähän. Mutta virhemarginaalia tulee aina olemaan, koska kyse on nopeista tilanteista", hän sanoo. SOS Alarmilta puuttuu ajantasaista tilastoa hälytysten tarkkuudesta, mutta se työskentelee paremman datan parissa. Dalarnan hyvinvointialue harkitsee omia hälytyskeskuksia, kuten Värmlanti, joka aloitti sellaisen vuonna 2024.
